Kilpailualueelta tavattavat kalalajit

Kuvat ja tekstit Team Kampelan luvalla (käännös Lakeuden sukeltajat)

Perch

Ahven (Perca fluviatilis)
Ahven on maamme tavallisin kala ja Suomen kansalliskala. Se on yleinen koko maassa lukuunottamatta virtaavia vesiä. Sen ruokavalio on monipuolinen. Nuoret yksilöt syövät veskirppuja ja hankajalkaisia. Myöhemmin ruokavalio vaihtuu vesihyöteisiin ja kalaravintoon. Kaloista tulee pääasiallinen ravinto, kun ahven saavuttaa 25-30 cm pituuden. Ahven kutee toukokuussa, kun veden lämpötila kohoaa 6-8 °C.

Pike

Hauki (Esox Lucius)
Hauki on ahvenen ohella Suomen sisävesien yleisin kalalaji. Hauki ei ole kovin vaativainen veden laadun suhteen, mutta vesikasvisto on välttämätön hauelle. Hauki on melko paikallinen kala. Se on petokala, joka syö kaikkia 4-5 cm mittaisia kaloja. Hauen kutuaika on huhti-toukokuussa, heti jäiden lähdön jälkeen. Mainitsemisen arvoista on, että jättihauet ovat yleensä naaraita.

Whitefish

Siika (Coregonus lavaretus S.L.)
Suomessa tavattua montaa eri siikalajia kuvataan yhteisellä tieteellisellä nimellä” Coregonus lavaretus”. Siikaa tavataan koko maassa, mutta ei ihan jokaisessa järvessä. Siika vaatii kylmän ja hapekkaan veden. Ruokavalio vaihtelee siikalajeittain. Harvahampaisemmat lajit ovat erikoistuneet vesihyönteisiin ja tiheämmällä purukalustolla varustetut orgaanisen planktonin syöntiin. Siika kutee syksyllä, syys-lokakuussa, kun vesi jäähtyy 2-5 °C. Siikaa pyydetään yleisimmin verkoilla, mutta myös muita välineitä, kuten jigiä, nuottaa ja rysää käytetään. Myös siperialaista siikaa (Coregonus peled) on koeistutettu Suomeen ja joissain kalanviljelyvesissä on kehittynyt lisääntymiskelpoisia parvia.

Bream

Lahna (Abramis brama)
Yleisimpiä lajeja Itämeressä. Siitä on tullut suosittu kilpailuissa, sillä se näyttää viihtyvän epäpuhtaassa ja levän samentamassa vedessä. Parhaiten tämän komean, ruotoisen kalan saalistaa uimalla hitaasti matalassa vedessä etsien lahnan jätöksiä pohjamudasta. Lahnat uiskentelevat usein isoina parvina alle 1 m syvyydessä. Saaliskoko vaihtelee 500 g – 2 kg välillä. Paras tapa valmistaa tämä ”tikkataulu” on savustus. Rasvainen kala maistuu kelvolliselta tällä tavoin valmistettuna. Tarun mukaan muinaiset suomalaiset käyttivät avattua lahnaa suojahattuna viilentämään päätä auringon polttavilta säteiltä.

Ide

Säynävä (Leuciscus idus)
Tämä kiistanalainen kala on jakanut suomalaiset sukelluskalastajat kahteen leiriin. Jotkut pitävät sen pyytämisestä, sillä se suo helppoja pisteitä matalassa ja sameassa vedessä kyttääville saalistajille. Toisten mielestä helppous vie kilpailulta terää. Sänävästä on tullut Itämerellä erittäin suosittu viimeisen 6-8vuoden aikana. Keskivertosäynävä painaa 1-2 kg ja tulee harvoin isommaksi/pienemmäksi.

Burbot

Made (Lota lota)
Made on ainoa turskakala, jota tavataan säännöllisesti Suomessa. Tämä limainen, ruma kala elää tavallisesti kivisellä pohjalla 10-40 m syvyydessä. Made on yöeläin ja pysyttelee kivien alla päiväsaikaan. Jos löydät tällaisen, se on helppo harppuunoida, sillä ne ovat usein sokeita. Mateesta saa makoisan keiton, mutta se on parasta tehdä talvisaikaan, sillä kesäisin mateet ovat täynnä matoja ja loisia.

Roach

Särki (Rutilus rutilus)
Särki on harvinainen saalis harppunoimalla saatuna. Se kerääntyy suuriksi parviksi heinäkuussa, mutta on yleensä alamittainen. Yösukelluksella löytyy melko helpostikin suuria yksilöitä makoilemassa ahvenien vieressä meren pohjalla. Tästä kalasta saa bonuspisteitä, mutta kunnon kokoisten yksilöiden löytäminen on silkkaa onnenkaupaa.

Salmon_trout

EI KILPAILUKALA!
Taimen (Salmo trutta)
Taimenta tavataan koko maassa, mutta ei kaikkialla, sillä taimen menestyy parhaiten kirkkaissa ja saateettomissa vesissä. Taimen on erotettu kolmeksi eri lajiksi: meri-, järvi- ja purotaimeneksi. Meri- ja järvitaimen ovat vaelluskaloja, mutta purotaimen ei ole omaksunut tällaista käytöstä. Jokeen kudettu taimen syö selkärangattomia ja vesihyönteisiä. Meressä tärkein ravinnonlähde ovat silakat ja piikkikalat; järvissä muikut, kuoreet ja kymmenpiikit. Purotaimenet syövät koko elinkaarensa ajan hyönteisiä, planktonia ja jopa äyriäisiä. Taimenen kutuaika on syksllä. Tavallisimmat taimenenpyyntivälineet ovat verkko, uistin, perho ja merellä myös rysäverkko.